Nordic Fitness Expo

Kyllä kannatti lähteä messuille sunnuntaina! Pienien pulmien kautta sain rahan kasaan ja auton nokka lähti sunnuntaina puoli kuuden maissa kohti Lahtea! Otimme Kankaanpäästä kaverin mukaan ja lähdimme kolmestaan reissuun. Matka meni hyvin, hieman silmät kuivana kun nousin neljältä hoitamaan hevosia ja siivoaman kaikki karsinat puhtaaksi. Onneksi minulla on ihanat ystävät, kiitos heille, ja auttoivat iltapäivällä hevosten hoidossa, kun minä olin pois.

Heti kun päästiin messuille, ostettuamme liput, minä suorastaan sanottuna ryntäsin ensimmäisenä katsomaan Juniori sarjojen kilpailua! Ensimmäisenä oli miesten kehonrakennussarja, sitten (en muista tarkkaa järjestystä), tuli men's physique, naisten juniori bikini ja body fitness sarjat. Eniten tietenkin odotin omaa sarjaani, eli body fitness:stä ja jestas tytöt oli hyvässä kunnossa! Onnea heille, hyvää työtä olette tytöt tehneet! Koko sen ajan kun ihastelin tyttöjen poseerauksia ja kävelyjä takaraivossa omat aivot kuvittelivat minut sinne lavalle. Minä oikeasti aion keväällä olla itse tuola lavalla. Jos minua jännitti heidän puolessa jo niin paljon, että hiki tuli istuessani, niin miten käy kun olen itse lavalla! Toisaalta, voi olla, että siinä käy niin, että olen rento kunnes astun sinne lavalla ja kaiken sen adrenaliinin keskellä vedän hommani istevarmuudella. Näin ainakin itse toimin isoissa hevoskisoissa, joten miksi se poikkeaisi omista kisoista ;)

Kun kisat tuli katsastettua läpi, alkoi armoton kiertely ympäri messuja. Kävimme heti ensimmäisenä moikkaamassa Spartan Gearin porukkaa ja otettiin heti Antin ja Gabrielan kanssa yhteiskuvaa! Samalla mukaan tarttui upea treenitoppi (josta saatte kuvaa aika pian, kun saan taas kaverini ottamaan teille muutaman laadukkaan kuvan ;) onneks mulla on oma personal pro valokuvaaja!). Oli hauskaa tavata kasvotuste ja hienoa jutella tulevaisuuden suunnitelmista. Sitten kiersimme messut läpi, Sami meni ihan sekaisin (tai menin minäkin) kun pääsimme fitnesstukun osastolle ja Octanet oli tarjouksessa vain 23e. Sami oli kuin pikku poika karkkikaupassa ja halusi ostaa kaiken mitä vaan sai, mutta minulla kun budjetti painaa niin otin ittelle vaan Octanen.

Ostin Swedish Fitness:n osastolta kauan haaveilemani 6packbag:n kylmälaukun! Tämä oli tarjouksessa 60e ja sain kaupan päälle pitkän harkinnan vuoksi BetterBodies 11e:n sheikkerin. Vitsit tämä on makea! Nyt voin ottaa tämän hevoskisoihinkin mukaan, tai jos lähdemme reissuun ja sitten tulee todellakin tarpeeseen kun kisat lähestyvät. Kävimme myös yhden osaston omistajan kanssa juttelemassa kaikesta mahdollisesta  (en viitsit vielä kertoa kenenkä kanssa, sillä homma on vielä vaiheessa) ja oli hauska hänetkin tavata kasvotuste! Katsotaan mihin suuntaan homma etenee ;)

Ja sitten...ne minun kauan ihailemani kisakengät...menimme Biancaneven osastolle ja arvatkaa mitkä oli -20% alennuksella. Jep, ne mun unelmakisakengät! Sovitin jalkaan ja ne sopi niin upeasti jalkaan. Samiltakin kysyi mielipidettä ja hänekin mielestään istui hyvin jalkaan, sain luvan ja ostin kengät. Nyt pääsen harjoittelemaan vihdoin poseerausta. Olen niin iloinen! Sain juuri ne kengät mistä olen kauan haaveillu ja vielä halvemmalla, not bad.

Kävelimme Samin kanssa messuilla ja Sami katseli Body-lehden osasltolle, että "Hei tuola on kauheasti väkee, sielä tapahtuu nyt varmasti jotain, mennään katsomaan". Ja kyllä tapahtui, nimittäin itse Michelle Lewin oli paikalla ja hänen kanssaan sai ottaa yhteiskuvia. Minä menin heti jonottaan ja pääsin hänen kanssaan samaan kuvaan. Mun rusinat kieltämättä näyttää vielä pienemmiltä hänen rinnallaan :D upea nainen ja todella mukavan oloinen. Mutta ei tässä vielä kaikki, samalla hetkellä saapui THE NAINEN. Nimittäin mun idoli Nicole Wilkins!!!! Tätä en voinut missata ja hänen kanssaan halusin kuvan, tämä hetki oli ikuistettava keinolla millä hyvänsä. Kun minun vuoroni tuli hän tervehti ja siinä juttelimmekin hetken. hän kysyi minulta aionko kilpailla ja sanoin, että keväällä on tarkoitus. Hän heti oletti, että tietenkin Body Fitness sarjassa (ensimmäisenä tuli ajatus, APUA sekin näkee, että mulla on jonkilaiset pikku lihakset käsissä :D). Siinä hän kysyi minulta kuinka kilpailut menee täälä suomessa ja minä selittelin kaikkea mahdollista niistä. Mun englanti oli aika mielenkiitoista, sillä edessäni seisoi esikuvani, kädet tärsisi, ja välillä hetki tuntui niin epätodelliselta. Otettiin kuvat ja kiitin häntä tuhannesti tästä kokemuksesta. Aivan mahtava nainen! Minä vakuutan itselleni ja muillekin, että jonain päivänä, MINUN kroppani näyttää tuolta.

Kun kädet ja sydämmen lyönnit alkoivat palaamaan normaaliin kiersimme messuja ja törmäsimme kaikkiin erilaisiin kilpailuihin. Ensimmäisenä osallistuimme Swedish Fitness:n kisaan, missä piti pitää molemmissa käsissä 5kg:n ämpäriä kädet sivuilla niin kauan kun mahdollista. Alku oli hyvä, mutta minuutin jälkeen olkapäät vaan romahtivat alas vaikka kuinka yritti pitää ylhäällä ja ajaksi tuli joku 1 min ja 20s. Sitten oli vuorossa roikkumiskisa, eli sama periaate, niin kauan kun pystyy. Otimme Samin kanssa challengin, mutta ittellä siinä 1min ja 20s kohdalla alkoi ote lipsumaan (todella liukas tanko) ja luisuin alas :D Sami jaksoi sinnitellä hieman pidempään. Ja sitten oli Fitnesstukulla dippikisa. Sami aloitti ensin ja veti huimat 50 dippiä ja sillä tuloksella johti hetken aikaa, kunnes joku vetikin muutamalla ohi. Sitten minä päätin kokeilla, naisista ei ollut kukaan vielä kokeillut, niin päätin yrittää. Sain revittyä 19 dippiä ja tulokseni oli naisista ainoa sinne kolmeen asti kunnes lähdettiin kotio. Harmittaa, kun olisin halunnut tietää, olisiko tulos riittänyt voittaan lisäravinnepurkin itteleni. Katkerana oli kotio asti :D tosin oltaisiin jouduttu odottamaan viiteen asti tulosta eikä kukaan sitä jaksanut enää odottaa. Kisoista saatiin t-paitoja, patukoita jne mukaan palkinnosta kun osallistuimme.

Lopusta otimme vielä Tolppasen Oonan kanssa yhteiskuvia ja ystäväni Suvin kanssa, joka myös tähtää ensi vuonna ehkä kisoihin, muutamia kuvia. Yleistunnelma messuista oli todella hyvä. Rahat meni tarpeellisiin ostoksiin (kerrankin), paljon tuli tavattua ihania ihmisiä kasvotuste ja suurin hetki oli tietenkin Nicolen tapaaminen. Ensi vuonna toivon mukaan itse olen kisaamassa syksyllä myös ja oma kuntoni on silloin paljon parempi kuin mitä nyt ;)

Oliko kukaan teistä muu kuinka NFE- messuilla?

Syyspäivän mietteitä

Relax, have fun and workout!

Syksy saapui ja jotenkin sitä on myös odotettu. Pidän todella paljon siitä, että saan välillä rentoutua sisällä lämpöisessä kaakoan kera ja katsella telkkaria rakkaan kanssa. Tosiasia on, että tällaiset hetket on minulla todella vähässä.. Välillä olisi niin ihanaa vaan ottaa ja lähteä jonnekin muualle vaikka matkustaan! Matkustusintoni on todella kova, mutta aina siinä vaiheessa kun ajatukseni ovat jo sielä rannalla, herään todellisuuteen, että "Ei, en lähde. Minulla on 6 hevosta ja treenaaminen, millä rahoilla minä sinne rannalle muka pääsisin. Naurettavaa".

Yritän silloin, kun vaikka kuinka synkkä keli olisi, sadetta tulee kaatamalla ja silti on pakko mennä ratsastaan tai pitää ajaa autolla salille ja salilla olen ihan eri fiiliksissä, niin yritän aina ajatella sen tilanteen positiivisesti ja kääntää se parempaan suuntaan. Jos sataa kaatamalla ja joudun ratsastamaan, puen hyvät suojavarusteet päälle, musiikkia soimaan kuulokkeista ja teen hyvän ja nopean treenin. Tai jos salilla fiilis ei ole kohdallaan, ajattelin niitä kisoja, sitä kuinka paljon minulla on vielä töitä edessä ja saan siitä sitä motivaatio vetää treeni kovaa loppuun.

 

Minua ottaa ihan sairaasti päähän, kun en pääse viikonloppuna Lahteen katsomaan Nordic Fitness Expoa...juuri sattui päälle kaikkien hevosten kengitys ja siihen menee reippaasti yli 200e rahaa ja näin opiskelijabudjetilla ei paljon ylimääräisiä ostella kun kaikki menee niihin pakollisiin menoihin. Okei, yritän vaikka kuinka kääntää tämän positiiviseksi, mutta ei millään. Ainoa positiivinen asia on, että säästän rahat sitten kisakenkiin. Mutta hitsit, kun kaikki on messuilla ja me ei päästä :( nyt sellaista ihanaa sponsoroitia kyllä kaivattaisiin :D
Mennään sitten Samin kanssa viikonloppuna treenaan (vihdoin yhdessä, kun hänkin alkaa käymään Combin kuntosalilla!), ja voitais vetää niin jäätävän kovat treenit, että taju lähtee ja unohdetaan koko messut. Näin ei tartte murehtia, ettei päästy katsomaan :D tai sitten meen hevostallille ja upotan ajatukseni tallielämään.

 

Tässä tuli ajatukseksi, että mitäs te haluaisitte lukea? Mielipidepostausta jotain tietystä aiheesta? Miten olisi erikoispostauksia, esim. 10 faktaa minusta, ruokavalioa, treeniohjelmaa, erilaisia vinkkejä..... Vai haluatteko esittää kysymyksiä? Nyt ahkerasti kommenttia teiltä lukijoilta!!

Valmentajan opeissa

It doesn't get easier, You just ge better!

Maanantaina oli mun valmentajan kanssa ensimmäiset yhteiset treeni! Menimme Tampereelle Bullfarmille treenaan siinä iltapäivällä ja kävimme melkein kaikki uuden ohjelman liikkeet läpi, miten ne tehdää oikein ja sen jälkeen hieman ruokapuolta katsoimme läpi ja ostin sieltä tarvitsemani lisäravinteet, mitkä minulta puuttui! Tosiaan valmentajanani toimii Lisbeth Hälikkä ja hän on kyllä ihana! Vaatii kun pitää tehdä, mutta silti niin mukava ja meillä synkkaa hyvin (sehän on kaikein tärkeintä valmentajan ja valmennettavan välillä!). On ihanaa, kun löysin Lispen valmentamaan minua! Hänellä kun on niin paljon kokemusta ja osaa viedä minut sinne lavoille, niin ei parempa voisi toivoa!

Sami tuli mukaani Tampereelle, sillä hänellä oli aamusta poliisikoulun toinen osa pääsykokeista ja minä pidin peukut pystyssä, että meni hyvin. Kulema koe meni hyvin, joten nyt jäädään odottamaan lopullista tulosta, pääsikö rakkaani poliisikouluun nyt ekalla vai ei ;) Koska menimme jo aikasin Tampereelle minä ehdin hyvin kierteleen keskustassa Koskikeskuksessa liikkeitä ja mukaan tarttui Stadiumista tällaiset ihanat siniset trikoot ! Kävin samalla syömässä vaniljajugurtin mihin laitoin mysliä ja mansikoita päälle, vitsit oli herkkua! :P

Kun treenit oli tehty ja Sami päässyt kokeesta suuntasimme Ideaparkkiin viettään laatuaikaa kahdestaan ja shoppaileen. Vaikka ei nyt mitään tarvittu, niin pysyimme aika hyvin budjetissa ja kasseja mukaan ei montaa tullu ;) H&M:stä ostin uudet urheiluliivit ja peplum paidan. Ehdin onneks jo käymään aamulla heppatarvikeliikkeessä, joten rahat meni sinne :D on se hienoa kun on kuusi hevosta niin voi aina ostella paljon kamaa vaikka ei sitä tarttiskaan! Vain heppaihmiset tämän tietävät...

Eilen tuli tehtyä sitten eka treeni ja kyllä poltti! Tuo yksi kolmen liikkeen supersarja olkapäille tuntuu mukavasti! Sain Spartan Geariläkin minun sponsorituotteet, mutta niistä saatte erikseen postauksen ja paremmilla kuvilla! Tässä minun eilinen treeni (lihavoidut liikkeet tehtiin superina, eli kaikki peräkkäin kolme kertaa):

1) Pystypunnerrus Smithissä 3x12-15

2) Käsien levitys sivuille käsipainoilla istuen 3x10-12

3) Pystypunnerrus käsipainoilla 3x10-12

4) Takaolkapäät ristitaljassa 3x10-12

5) Käsien levitys sivuille selällään penkissä (rinta) 3x 10-12

6) Vartalon kierrot 2x100

Have a strong week!

Uusi Sponsori

Proud Atlhete of Spartan Gear!

 

Taisi olla hyötyä lähettää sähköpostia itsestäni ja kysyä, sillä minä sain Spartan Gearin kanssa sopimuksen! Tämä on aivan mahtavaa ja olen niin kiitollinen heille, kun antoivat minulle mahdollisuuden todistaa itseni! Nyt minulla on jo hyvä tuki sinne kevään kisoihin ja uskon, että kaikki menee hyvin! Saan vähän ajan kuluttua muutamia treenivaatteita ja pääsen sitten niitä teille esittämään ! Täältä pääsette heidän sivuja katsomaan!

Eilen soittelin moneen eri paikkaan mm. Biancanevellekin, mun tulevista kisabikineistä. Otin myös yhteyttä muutamaan ompelimoon ja olen hyvin kasannut jo tietoa eri paikoista.

Onko teillä vielä lisää vinkkejä, mistä voisi saada suht edullisesti ihan hyvät bodyfitness bikinit? Ompelimoita jne? Kommenttia kommenttia jos tiedätte ;)

Jotenkin ajatus siitä, että keväällä ollaan sielä lavalla on huikeaa. Tiedän, että matka ei tule olemaan helppo, varsinkaan sillä viimeisellä diettikuukaudella, kun energiatasot on niin alhaalla, ja pitäisi vielä jaksaa tehdä tallihommia ja ratsastaa kaiken treenin päälle. Mutta minulla on onneks super valmentaja, aivan uskomattoman hyvä taustajoukko ja tärkeintä on, että uskon itseeni! Lähden kisoihin realistisella ajattelutavalla. Jos kroppa ei riitä finaaliin, niin sitten seuraaviin kisoihin tehdään enemmän töitä. Haluan lähteä haastaan itseäni ja haluan nähdä onko minusta oikeasti siihen! Hyvä puoli mun kropassa on se, että tiputettavaa painoa minulla ei nyt kamalasti ole. Selluliitti kuriin ja se on siinä. Jos aamuaerobisia tehdään, niin otan hepan vierelle mukaan niin saa kummatkin liikuntaa ja on kaveri matkassa ;)

Salille pääsen vasta huomenna. Tajusin vasta tänään, että olisin sittenkin eilen töiden jälkeen suoraan ehtinyt, mutta olin niin jäässä, että mun ajatus oli koko ajan peiton alla ja kaakaon äärellä. Tänään ratsastan kolme hevosta ja siivoon tallin, joten huomiseen menee. Jos aloittais viikon taas kunnon olkapää/epäkästreenillä! Aamuisin ja ylipäätään koko päivän on ollut niin kylmä, että pakko se on uskoa, että talvi tulee! Toisaalta hyvä. Tykkään pukeutua paksuihin vaatteisiin, kunnon urheilutoppatakki niskaan niin ei parempaa voi olla. Lumi on siitä ihanaa, sillä hevosten kanssa voi harrastaa paljon paremmin jos lunta on paljon. Koiran kanssa lähdemme aina pulkkareissuille talvella (meidän pieni Leevi painaa vaivaiset 80kg ;) ) ja se on kyllä todella kivaa! Polveni takia en ota riskejä, joten en uskalla hiihtää tai lasketella tms. Mun pylly pysyy aina pulkassa jos hurjiksi ruvetaan ;) Mikäs teillä on lempihomma talvella?

Toivotan kaikille ihanaa alkanutta viikkoa ja..

... remember to keet it strong!

Keep your eyes on the prize

The goal is to finish proud with yourself  and with a big smile!

Valmentajan treeniessä taidan vasta tajuta, että kisoihin on enää 6kk. Sitten pitäisi huhtikuussa Helsingissä astella lavalle upeassa kropassa ja suurella hymyllä nauttia hetkestä! Tosiaan valmentajan kanssa  lähdetään katsomaan "ongelma-alueiden" korjausta. Tiedän, että talven aikana on tehtävä jokainen treeni vielä kovempaa jos meinaan saada selkään enemmän leveyttä, olkapäihin vielä lisää kokoa, vatsoja, etureisiin pyöreyttä ja varsinkin vasemman pohkeeni samaan kokoon kuin oikea.

Polveni takia, vasen jalka on aina ollut heikompi,  joten siitä johtuen pohjekin on pienempi. Oikea jalka ottaa aina sen viimeisen toiston melkein ittellensä kokonaan, ja senkin takia olen nyt pyrkinyt tekeen yhtä jalkaa kerralla ettei se vasenjalka pääse missään vaiheessa helpolla.

Uskalsin nyt laittaa kuvan omasta tämän hetkisestä kunnosta selän suhteen (ja joo poseeraus on aika päin mäntyä vielä mutta onneks nekin valmennukset alkaa nyt pian). Sitten kun rupeen kiristään niin mulla on aika helkkarin kova työ saada mun selluliitti pois pakaroista. SE on mun ikuinen ongelm-alue ollut, ei minulla mihinkään muualle jää niin näkyvästi rasvaa. Kaikki valuu alas pyllyyn :D pyöreyttä on tullut hyvin, joten en vielä panikoi, luotan valmentajaani ja tiedän, että tuon rasvan alla on hyvän muotoiset kisapakarat ;)

Onko teistä kukaan tulossa nyt lokakuussa 12.10 katsomaan SM-kisoja Lahteen? Meidän olisi tarkoitus lähteä Samin kanssa katsomaan ja samalla mm. tapaamaan uutta sponsoriani ja ehkä mahdollisia uusiakin ;) Ja sitten toivoisin löytäväni sieltä ittelleni (saisin edes kokeilla!)  kisakengät niin pääsen niitä poseerauksiakin harjoitteleen valmennuksissa ja omalla salilla!

Tosiaan blogi muutti nyt  blogbookiin ja alkuun olin hieman jännittynyt, että osaankohan käyttää tätä, mutta tämähän on helppo! Ulkoasu on hienon yksinkertainen ja uusi kansikuva tulee tässä pian, sillä nykyinen on tilapäinen. Myös kohta saan sponsorit laitettua sivun reunaan niin pääsette heidän sivuille sitten klikkaamalla ja katsomaan heidän tarjontaan!

Tänään olisi tarkoitus mennä tekemään kunnon rinta- ojentajatreeni! Minulla oli eilen hevoskisat, missä jouduin vielä toteamaan, että hevoseni ei ollut ihan vielä valmis kisoihin, joten talvi menee sitäkin treenaten ensi kautta varten. Teille, ketkä ette ole lukeneet edellistä blogiani, niin meillä on kotona 6 omaa hevosta joita hoidan ja ratsastan ja lisäksi kaksi vierasta hevosta hoidossa. Joten hommia minulla piisaa kaikkien treenaamisen suhteen, hevosten ja itseni kanssa!

Postauksen kuvat otettiin viime viikonloppuna ja ihana ystäväni Eve räpsi nämä :) kiitos hänelle! Ja käykää katsomassa hänenkin ihana bloginsa!

  

Enjoy life

Elämä voi olla niin pienestä kiinni. Sain kokea maanantaina jotain, mikä avasi silmäni uudelleen ja pisti minut ajattelemaan elämääni. Olin menossa Huittisiin kouluun, kun yhtäkkiä tiellä oli poikittain kuorma-auto ojassa ja kauempana huomasin myös henkilöauton ojassa. Aavisin pahempaa ja niin oli käynyt. Olin ensimmäinen Laviasta päin paikalla, ja onneksi Kiikoisten suunnasta oli jo yksi auto tullut paikalle.

Rekkakuski tuli horjuen vastaan ja kysyin heti, oliko hän kunnossa ja ajoiko hän rekkaa. Siinä yritin selvittää mitä oli käynyt ja hän sanoi, että ajoi nokkakolarin henkilöauton kanssa. Siitä syystä henkilöauto oli kauempana ojassa. Vaistomaisesti lähdin kohti henkilöautoa, sillä halusin auttaa. Mieleen ponnahti ajatus siitä, että mitä jos kuljettaja on jo kuollut, olenko valmis näkemään sitä? Unohdin nuo ajatukset ja ryntäsin auttamaan. Sielä oli onneksi jo yksi mies auttamassa. Autossa oli vanhempi nainen ja näky ei ollut kaunis. Nainen oli puoliksi auton ulkopuolella ja jumissa jaloistaan. Mies piti hänen päätään paikallaan, yrittäen että niskat ei menisi poikki. Verta oli todella paljon ja aavistin pahempaa. Nainen oli hädin tuskin hengissä ja siinä sitten odotettiin ambulanssin saapumista ja palokuntaa siirtään kuorma-autoa. Siinä ei itse enempää voinut auttaa vaan piti antaa ammattilaisten hoitaa homma. Käänsin auton ympäri ja suuntasin kotio ajatuksieni ja näkemäni kanssa. Sain illalla lukea, että nainen oli 65-vuotias ja hän menehtyi.

Tämä kaikki sai minut ajattelemaan kuinka minulla oli onni matkassa. Lähdin muutaman minuutin myöhässä ja kiireessä ajoin kouluun, sillä meiltä on noin tunnin matka Huittisiin. Tuo vanhempi nainen oli ajanut minun edellä, minä olin hänestä seuraava autoilija. Mitä jos olisin lähtenyt ajoissa ja ajanut hänen perässä? Rekkakuskin mukaan, nainen oli nukahtanut rattiin. Siinä tilanteessa, olisi kaikki tapahtunut liian nopeasti. Rekka olisi vienyt meidätkin mukana ojaan ja olisi käynyt samanlailla kuin naiskuljettajalle. Ei hyvin. Yöllä sain huonosti nukuttua ajatellen näitä kaikkia. Vieressäni nukkui elämäni rakkaus ja katsoin Samia ajatellen, että ei hitsit, minulle olisi voinut käydä huonosti, mutta saan olla täälä turvassa rakkaani kanssa.

Se pisti minut arvostamaan elämääni. Kuinka onnekas olen tällä hetkellä. Tietenkin kaikilla on murheita, kuten minullakin, mutta mikään ei niin suuri, että en saisi iloita elämästäni. Minulla on ihana perhe, puolisi, ystävät ja harrastukset. Opin jotain tästä kaikesta. Koko tuo tilanne muokkasi minua. Osaan arvostaa ehkä nyt enemmän sitä mitä minulla on ja olen onnellinen siitä mihin olen päässyt.

Elämme monesti liian nopeasti päivästä toiseen. Meidän pitäisi kaikkien alkaa miettimään, että eletään päivä kerralla ja se päivä eletään täysillä kuin se olisi viimeinen. Vaikka kuulostaa hieman kliseiseltä, niin tottahan tuo on! Nyt haastan teidän kaikki ajattelemaan omaa elämäänne! Miettikää ja pohtikaa ihania asioista teidän elämässänne ja kertokaa mitä arvostatte siinä tällä hetkellä!
Kuvan postaukset otettu viikonloppuna, niistä lisää huomenna tai perjantaina!

Treenit kulkee!

Make yourself proud!

Vitsit mä oon aivan täynnä treeni-intoa ja motivaatioa! Treenit kulkee super hyvin ja ruokavaliokin alkaa näyttään aika kivalta, sillä olen lisännyt kalorimääriä ja en voi valittaa! Tosin välillä aamupalakin jälkeen on jo maha niin täynnä,  että välipala ei meinaa mahtua :D

Valmentajan kanssa treenit alkaa lokakuun alussa tai oikeastaan meillä on reenit tämän kuun lopussa jo ja siitä aletaan treenaan niin kovaa, että tämä tyttö on sitten tikissä huhtikuussa kisoissa! ;)

Olen aivan innoissani, olen katsonut jo kisakenkiä, mahdollisia paikkoja mistä tilata kisabikinit ja tietenkin budjetissa, sillä näin monen hevosen omistajana, ei ole ihan kamalasti ylimääräistä laittaa ;) lukenut ja tsekkaillu kisarusketuksia, eri kilpailijoiden eri kokemuksia ja varsinkin saanut super hyviä vinkkejä minun hyvältä ystävältä,  joka on itsekin joskus aikoinaan kilpaillut fitness kisoissa ! Tässä alla kaksi vaihtoehtoa, joita haluan kokeilla omiksi kisakengiksi! Mitkä olis kivemmat? 

Klikkaa kuvia isoimmiksi!

JA minulla on aikas meheviä uutisia mm. uudesta sponsorista, MUTTA saatte jännittää vielä siihen asti, ennen kun "paperit" on allekirjoitettu ja kaikki sovittu, mutta ette joudu kauaa odottamaan! Hihih lisäksi olisi ehkä toinenkin sponsori tiedossa, mutta se on vielä epävarma!

Treeneistä vielä sen verran, että kävin tiistaina tekemässä aika kovan olkapää ja epäkäs treenin. Torstaina oli sitten jalkojen vuoro ja pikkasen etureidet ja pohkeet oli pumpissa ja hapoilla sen reenin jälkeen! mm. alkuun lämmittelykyykkyä, sitten lyhyttä askelkyykkyä 11kg:n käsipainoilla niin, että kunnolla jouduin ponnistaan etureisillä ylös.  Jokaisen sarjan päälle 10 leveää kyykkyhyppyä 3kg:n pallo kädessä ;) olin kyllä viimeisessä hyppysarjassa aika hapoilla jo! Sitten jalkojen ojennusta laitteessa ja vika sarja pudotussarjoilla. Taisi muut ihmettelä, miksi niin ärhistelin, sillä teki aika perhanan kipeenä ne vikat toistot! Oikein tuntu se polte! ;) sitten loppuun vielä smithissä pohkeet ja vielä sarja vatsoja ihan loppuun! Eilen tein rintaa ja hauista ja auts tänään tuntuuuuu! Mutta eikös se niin mene että.....

......No pain, No gain?